Turun normaalikoulun saksan opettaja ja opetusharjoittelun ohjaaja Katrina Vartiainen väittelee tänään 10.12.2011 opetusharjoittelijoiden ammatillisesta kasvusta.
Väitöskirjan nimi on ”Saksan opiskelijasta saksan opettajaksi. Aineenopettajaopiskelijan ammatillinen kasvu ohjatussa harjoittelussa”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori emeritus Pentti Kansanen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Annikki Koskensalo.
FM, KL Katrina Vartiainen tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan vieraiden kielten opetusharjoittelijoiden ammatillista kasvua ja ammatillisten näkemysten muotoutumista vuoden kestävän ohjatun harjoittelun aikana. Tutkimukseen osallistuneet saksan opetusharjoittelijat suorittivat aineenopettajaopintoihin kuuluvan ohjatun opetusharjoittelun Turun normaalikoulussa vuosina 2007–2010.
Vartiaisen tutkimuksessa analysoitiin saksan opetusharjoittelijoiden kirjallisia pohdintoja ja henkilökohtaisia harjoittelusuunnitelmia. Tutkimusaineistoa täydensivät harjoittelun alussa tehty kirjallinen kysely ja harjoittelun lopussa ollut haastattelu.
Tutkimuksessa analysoitiin, miten opetusharjoittelijoiden ideaalit hyvästä vieraan kielen opetuksesta näkyivät heidän omissa kehittymistavoitteissaan, miten ne toteutuivat opetusharjoittelussa, ja miten he kokivat onnistuneensa niiden toteutuksessa.
Saksan opetusharjoittelijat kokivat hyvän vuorovaikutuksen perusopetuksen oppilaiden ja lukion opiskelijoiden kanssa tärkeimmäksi asiaksi opettajan työssä. Tässä vuorovaikutuksessa he myös tunsivat onnistuneensa. Ohjatun harjoittelun aikana opettajaksi opiskeleville syntyi tai vahvistui näkemys itsestään kasvattajana. Tyytyväisiä saksan opettajaksi opiskelevat olivat myös siihen, miten he toivat saksankielistä kulttuuria mukaan oppitunneille. Lisäharjoitusta he sen sijaan tunsivat tarvitsevansa saksan käytössä luokkakielenä sekä kieliopin opetuksessa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että opetusharjoittelijan ideaalit siitä, millaista vieraan kielen opetuksen pitäisi olla, eivät välttämättä konkretisoidu hänen henkilökohtaisiksi tavoitteikseen, jotka kirjataan harjoittelusuunnitelmaan. Ideaalien tavoitteita ei myöskään aina saavutettu ohjatun harjoittelun aikana. Tutkimuksen mukaan Turun normaalikoulussa ohjatussa harjoittelussa käytössä olevat kirjalliset välineet, henkilökohtaiset harjoittelusuunnitelmat ja reflektiovihko, voivat auttaa opettajaksi opiskelevaa toteuttamaan tavoitteitaan, jos kirjallisen reflektion sisältöön ja syvyyteen paneudutaan riittävästi.
Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa: https://www.doria.fi/handle/10024/72565
